Näin se on kapsahdettu katajaan eli terve täältä kirjaston koneelta :(

Modeemi vaan vilkkuu kotona ja Elisan sedät ei osannu luurissa auttaa, korjaaja tulee kun ehtii, ehkä jo tällä viikolla. Eipä tässä muuta mutta harmittaa tuon kalenterin osalta. Jos olisin fiksuna tyttönä ( kaukana minusta :) ) tajunnu ladata kalenterikuvat koneelle jo aikaa sitten, voisin päivittää sitä täältä kirjaston koneelta. Mutta en siis tajunnu. Miran kone on rikki, en voi oikein sinnekään mennä lataileen. Ja en halua mennä puolitutuille kylään kameran kanssa kun en muutenkaan käy, tulis vähän peen maku suuhun sellasesta "hyödyllisestä" vierailusta. Eli ilman kalenteria nyt sitten, meneehän nää päivät tässä muutenkin. Laitan sit kertarykäyksellä kaikki, en halua laittaa pelkkiä ohjeita kun haluun ne kuvat kanssa. Inhoon Elisaa, ja korjaajasetää joka ei tule sitten koskaan , plääh.

Kotona saa nyt sitten muka hirveesti aikaseksi kun ei oo nettiä. No ei saa, makaan vaan ja katon telkkaa josta ei tule mitään. Voisin paketoida, mutta ei ole pakettikortteja, pitäs niitäkin. Ostan varmaan, en jaksa alkaa askarteleen niitä enää.

Joulukortteja on tullut neljä, ja itte postitin viime perjantaina tuli hännän alla ja sitten viel tänään lähetin loput ja paketin kanssa. Miten nää jutut jää aina viimetippaan, en tajua...Vuodesta toiseen sama homma.

Neulonut olen mutta en voi sen enempää puhua, viel on pikkasen kesken kun sitä näköjään saa melko viimetipassa ne kaikkein hauskimmat ideat. Ja työläimmät. Mutta olen todennut että tumput neuloo päivässä hyvinkin, kun ei roiku netissä koko aikaa. Siis sellaset suht perustumput, ei mitään erikoisia systeemejä.

Olen pikkasen huonolla päällä tuon netin takia ja sen että maksoin ihan hirveen keon laskuja juuri, kun maksoin tammikuunkin laskuja jo pois. Ällöä. Toisaalta nyt kiva et ne on maksettu. Niettä kyllä se pee-fiilis menee ohi, ja en tuolle netille mahda mitään. Lasku siitäkin tulee, korjaaja käy tietty toteemassa et modeemi sucks ja sit maksan ukon ja modeemin.Jos netti on yli 5 päivää poikki, Elisa hyvittää laskussa. Katotaan nyt, kiukuttaa vaan kun tuntee ittensä kädettömäksi ilman. Kai kohta hajoo telkkari, onhan sekin jo 8 vuotta vanha. Sitten kyllä saan raivarin ja siihen ei auta imelletty perunalaatikkokaan...

Nää kankaat ostin sillo viimeksi Tampereelta

Tuo sininen on sellasta tähtikangasta, kirjaston kone ei ainakaan näytä sitä oikein edukseen. Pitäis näistä viel vähän ommella jotain tällä viikolla, onneksi on vasta tiistai. Tonttu- ja porokangas oli eken metri ja tähti 2 ekee, oli halpaa. Mun pitää viel ostaa valkosta kangasta, niin saan noista ne jutut mitä aattelin.

Huomenna pitää olla taas aikasin liikkeellä. Olen nyt eilen ja tänään herännyt ja myös NOUSSUT SÄNGYSTÄ kello yheksän. On saanu sit enemmän aikaan kuin makoilemalla puolille päivin. Pitää nyt yrittää pitää tämä linja ees jotenkin. Huomenna pitää ettiä ne iha viimeset joululahjat ja pakettikortit ja se kangas ja sit pari päivää tiukkaa taistoa kotosalla ja sit joulu saa tulla. Ja ensi vuonna sitten vähän aikasemmin liikenteessä, muista muista muista...:)

Soitin tänään serkulle Ruotsiin ja oli mukava jutella ihan oikeesti pitkästä aikaa eikä vaan mesettää. Niettä jotain muutakin hyvää tästä netittömyydestä. Naurettiin ihan kipeesti taas kaikille hölmöille jutuille ja pohdittiin vähän syvällisempiäkin. Toivottavasti pian nähdään tavalla tai toisella, kun ei ole vuoteen nähty.Niin se aika menee...

Kun jouluhössäys on ohitse, alan neuloon itelle. Ekaksi virkkaan pääkallopaidan ja sit olen Modasta merkinnyt monta kivaa juttua keltasilla post it-lapuilla ja valkannut langatkin. Meinaan jo jouluna alottaa muutamia juttuja. Keskeneräset kuumottaa ihan niinku tähänkin asti, pitäis nekin päästää puikoilta. Sama virsi jatkuu. Jos yrittäis vaikka tammikuun aikana saada se pahvilaatikko tyhjäksi. Ois sellanen suht helpottunut olo kenties :)

Niin, joulun jälkeen sit pitää raapia kampsut kasaan ja muuttaa. Aika kivaa, toisaalta ottaa jo nyt kaaliin kun kamat ei taaskaan mahdu minnekään ja sit siel ollaan pahvilaatikoiden keskellä puol vuotta.

Ai niin, kokin synttärit oli kivat, oli ihanaa ruokaa ja kakkua ja talon Oskari-kissa oli aivan ihana! 17- vuotias vanhaherra, savunharmaa. En tiiä olenko nähnyt niin hienoa kissaa koskaan, siitä oikein huokui sellanen kissamainen arvokkuus. Omat rasavillit on kaukana siitä, Rasmus tekee tinkiä ja sotkee ja riehuu ja Reetta antaa selkään Rasmuksella ja Roope marisee keittiökomeros aina ruokaa vaikka kupit on täynnä. Ja lemmikit muistuttaa omistajiaan, ei kai? :) Olen kuitenkin eniten Roope...

Kiitos kun on kommentteja, pahoittelen että en ehdi/pysty lukemaan saatikka kommentoimaan nyt, mutta korjaan tapani kun tää tilanne menee ohi. Mutta mielessä on aina et kuinka siellä blogissa sukat edistyy ja millasena ne huovutukset tuli koneesta siellä ja siellä blogissa...Mutta luetaan sitten kunnolla kun alotetaan.

Hyvää viikkoa kaikesta huolimatta tai ehkä nimenomaa juuri siksi !

Moi!