Mukavaa alkanutta helmikuuta ! Minä tykkään kun pakkanen paukkuu ja lunta piisaa, kevättä ei ole vielä yhtään ikävä. On onni että tykkään talvesta, koska sitähän Suomessa riittää. Tykkään et lumi tekee kaiken kauniiksi ja ainoo huono on se että pitää pukea ihan hemmetisti vaatteita ja silti saattaa palella. Pukineista puheenollen aasinsilta kenkiin...Tampereelle on avattu syksyllä kenkäkauppa jonne eksyin ekaa kertaa mennäviikolla. Ei ne nyt mitään superlaadukkaita ole mutta ihan kivannäkösiä ja edullisia. Löysin motskarihenkiset nilkkurit ja armytyyliset saapikkaat, ja kustansi kuutisenkymppiä, halvemmat sai kimpassa puoleenhintaan. Olen tavattoman tyytyväinen et löyty, 42-numeroisella koivella se ei ole itsestäänselvää...

Muitakin ilonaiheita on ollut tässä. Oon saanu matkajärjestelyni suht oikosiksi ja pientä kuumetta alkaa löytyyn, meen kuun lopussa Saksaan pariksi päiväksi. Rammsteinin keikka on Hesassa parin viikon päästä, se on ihan mahtavaa! Sähköpostissa joku tarjosi alpakkalankaa tutustumista varten, jos haluan. Haluan kyllä, ei haittaa kuinka pieni nytty sieltä tulee, ilahduttaa kuitenkin. Tuolla aiemmassa postauksessa oli kommentti, että Pöllöohjeelleni on ollut käyttöä, ja toki menin katsomaan tulosta, hauska sinisävyinen Pöllöhän se siellä :) Niin että paljon kaikkea hyvää :)

Työkaveri sai vauvan jokin aika sitten ja laitoin pienen paketin delegaation viemisiksi. Neuloin omasta päästä ja Nalle -langasta valko-harmaan simppelin setin, pöksyt

ja nutun

Pöksyjen pyllypuolelle kirjoin sydämen koristeeksi

Vauvan äiti oli ollut mielissään, joten kiva että kelpasivat. Nuo on vauvalle nyt isot mutta kasvavathan nuo :)

Oon neulonut ja virkannut aika paljon, mutta ne kaikki on niitä joulupaketteja mitä en tohi täällä esitellä.  Lupasin siis 2-3 lahjaa kursia kokoon per kuukausi, mulla on valmiina nyt 5 joista yksi on kolmiosanen setti ! Olen tavattoman ylpeä itestäni :D Voisin tietysti laittaa sellasia pieniä kurkistuskuvia, mistä ei näy kuin hiukan...hmmm...

Aika on mennyt töissä ja lenssussa, mutta silleen sairastaen et töissä oon pystynyt käymään. Onneksi niin, oon tosi huono sairastaan. Ensinnäkin jos oon kipee oon TODELLA kipee ja sit surkee (eli itken kun kurja olla ja en voi tehdä muuta kuin nukkua ja juoda vettä). Ja sitten koko ajan ajattelen että mun pitäis olla töissä. En silleen, ettei ne siellä ilman mua pärjäis, vaan silleen, et joku aattelee et lintsaan ja en oo oikeesti kipee. En osaa jäädä kotio jos oon kipee. Mun tuuri, että sairastan todella harvoin. Ja nekin sattuu aina viikonlopuille ja lomille. Pitäs kyllä tunnustaa itelleen että nyt en pysty, ja jäädä kotiin. Jotenkin sitä vaan sinnittelee. Oon ollu saikulla 3 päivää. Siis koko sinä aikana kun oon ollu töissä. Se oli vuonna 98. Menin tuuraan toiseen päiväkotiin yrjötaudissa olevaa hoitajaa perjantaina.

Maanantaina sitten laatoitin itse :D

Ja tästä sopivasti aasinsilta taas :D , eli meen paistaan nyt puolivalmiita sämpylöitä teen seuraksi ja sukellan sohvalle kutimien ja leffojen ääreen. Huomenna yksi vapaa ennen 9 päivän työputkea, pitää nyt ottaa kaikki ilo irti :)

Mukavaa loppuviikkoa!