Täytyy sanoa että mieluummin olen krapulassa kuin kipeä. Krapulan voi ennalta aavistaa ( ja välttää :P ) ja tietää että se loppuu joskus. Kun taas koskaan et tiedä koska sairastut ja miten kauan se kestää.

Mulla piti tää sairastaminen olla niinku ohitte alkuviikosta. No ei. Torstaina heräsin töihin 5.15 ja päänuppi oli räjähtää ja muutenkin tukkonen olo. Mutta Buranan voimalla menin. Mun oli vähän niinku pakko mennä, en mä muuten olis. Pääsin kotio kolmelta ja istuin hetken netissä maksamassa laskuja ja neljän jälkeen olin jo unten mailla. Nukuin kuin tukki. Kun heräsin haparoin kelloa et paljon se jo oikein on, kahdeksaa illalla näytti. Ruokin kissat, istuin koneella hetken ja takasin nukkuun. Aamulla kasilta heräsin ja olo oli huomattavasti parempi, nenä oli vain tukossa. Ysistä kahteen olin töissä. Olin sellasessa paikassa tänään jossa olin kolmisen vuotta sitten kesätuuraajana pari kuukautta. Oli tosi kiva mennä sinne tekeen mummoille makaronilaatikkoo ja omenapaistosta. Ja osa mummoista tunnisti mut heti ja kysy että teetkö sä kahville sitä kinkkukiitseä (quichea :)) taas ? Kyllä mää tein :)

Onneksi en sairastu helposti, sairastaminen ei ole kivaa :(

Mulla ei ole viikonlopuksi mitään ohjelmaa niin aattelin neuloa jotain kivaa välipalana taas ja nykiä tuota harmaata eteenpäin. Ja miettiä Hamsterikuun neulomuksia. Ajattelin joko yhtä isoa projektia tai montaa pientä. Pitää selata VK ja IK -lehtiä inspiraation toivossa.

Pöllölaakso sai muuten ekan helmi(neule)pöllön Marin neulomana, kiva :)

Mukavaa viikonloppua!